PERUNKIRJOITUS KOTKAN, HAMINAN JA PYHTÄÄN ALUEILLA

Henkilön kuollessa syntyy hänen jälkeensä kuolinpesä, jonka osakkaita kutsutaan oikeudenomistajiksi. Kuollutta henkilöä kutsutaan perinnönjättäjäksi, jonka omaisuuteen oikeudenomistajille syntyy oikeus. Oikeudenomistajia ovat leski ja rintaperilliset eli lapset.

Kuolinpesässä voi olla myös muita oikeudenomistajia ja/tai heidän sijantuloperillisiä. Edellä mainitut henkilöt muodostuvat perintökaaressa mainituin perustein. Alempana löydät lisätietoja sukulaisten perintöoikeudesta. Perintöoikeudesta asiakkaita valaistaan tarkemmin henkilökohtaisessa tapaamisessa. Kuolinpesän oikeudenomistajien piiri voi olla hyvin laaja ja tällöin on syytä tietää millä perusteella, kukin voi olla perijän asemassa.

Perukirjan tärkeimmät todistukset ovat virkatodistukset ja sukuselvitykset, jotka muodostavat tiedon perittävästä ja perinnönsaajista. Edellä mainitut todistukset tulee hankkia välittömästi. Jos henkilö on seurakunnan jäsen niin virkatodistus tilataan seurakunnasta tai seurakuntien keskusrekisteristä. Henkilön, joka ei ole seurakunnan jäsen, sukuselvitys tilataan Digi- ja väestötietovirastosta.

Jonkun, joka tuntee kuolinpesän, täytyy ottaa pesä hoitaakseen. Useimmiten se on leski tai lapset mutta laki ei määrää sitä tahoa, joka alkaa hoitamaan kuolinpesää. Mitä nopeammin asioita aletaan hoitamaan sitä parempi. Hoidettavia asioita ovat ensisijaisesti hautaus ja perunkirjoituksen toimittaminen. Perunkirjoitus pitää toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja pitää jättää kuukauden kuluessa verottajalle. Välillä saatetaan joutua hakemaan lisäaikaa verottajalta, koska seurakuntien keskusrekistereillä ja Digi- ja väestötietoviraston toimitusajat virkatodistuksien ja sukuselvityksien osalta saattavat venähtää useaan kuukauteen.

Kuoleman jälkeen laaditun perukirjan tiedot ovat perintöverotuksen perusteena eli perintöverotus toimitetaan perukirjassa olevien tietojen perusteella. Perukirja muodostuu viranomaisten, pankkien, maanmittauslaitoksen ja muiden vastaavien tahojen antamista todistuksista, jotka kertovat omistajuudesta. Lisäksi perinnönjättäjän ja oikeudenomistajien tiedoista, jotka kertovat kuka perii ja kenet. Perukirjaan merkitään myös muu oleellinen tieto, jolla on vaikutusta perintöverotukseen tai osakkaiden asemaan ja heidän oikeuksiin.

Perukirjaan merkitään kuolleen henkilön varat ja velat, samoin tehdään lesken osalta. Alla on keskeisiä asioista, jotka tulee tilata/hankkia perunkirjoitusta varten. Tärkeimmät ensi toimet ovat yhteys hautaustoimistoon ja perukirjaan liittyvien suku- ja virkatodistuksien tilaaminen.

1. Sukuselvityksen vainajasta seurakunnasta ja/tai Digi- ja väestötietovirastosta kirkkoon kuulumattomien osalta. Edellä mainitut voi tilata sähköisesti, korostan, että tilausta tehdessä täytyy lomake täyttää huolella, jotta kaikki tarvittavat tiedot tulevat esille. On huomioitava, että sukuselvitykset vaaditaan henkilöstä 15 vuodesta alkaen.

2. Eri pankkiryhmittymien antamat asiakkuusilmoitukset/saldo- ja korkotodistukset vainajasta ja leskestä. Pankkien velvollisuus on toimittaa edellä mainitut todistukset vainajan viimeiseen tunnettuun osoitteeseen. Käytäntö on osoittanut, että aina ei käy näin vaan tietoja pitää pyydellä erikseen

3. Tiedot henkivakuutuksista. Vakuutusyhtiö lähettää tiedon samalla tavoin kuin pankit eli vainajan kotiosoitteeseen

4. Testamentti, jos sellainen on laadittu. Testamentti on annettava tiedoksi jokaiselle oikeudenomistajalle

5. Avioehtosopimus, jos sellainen on laadittu.

6. Lainhuutotodistukset, jos kuolinpesään kuuluu kiinteistöjä

7. Isännöitsijäntodistus, jos kuolinpesään kuuluu asunto-osakkeita

8. Osuus mahdollisiin muihin kuolinpesiin

9. Tieto ennakkoperinnöstä, jos perintöä on annettu jollekin ennakkoon kolmen vuoden aikana ennen kuolemaan

10. Tiedot ajoneuvoista ja muista kulkuneuvoista

11. Tieto siitä, onko kuolinpesän osakkaista joku ulosottovelallinen

12. Tieto siitä, onko kuolinpesän osakkaista joku edunvalvonnassa

13. Hautaukseen ja perunkirjoitukseen liittyvät kustannukset

14. Kuoleman jälkeen erääntyneet laskut

Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen allekirjoitettu perukirja toimitetaan verottajalle perintöveron määräämistä varten. Lisäksi pankeille ja mahdollisilla velkoilla on oikeus saada perukirja tiedoksi.

Perukirja on laadittava, vaikka pesässä ei olisi varallisuutta eli ylivelkaisen kuolinpesän osakkaiden tulee huolehtia perukirjan laadinnasta ja perunkirjoituksen toimittamisesta. Perunkirjoituksessa täytyy olla kaksi uskottua miestä ja jokaiselle oikeudenomistajalle täytyy lähettää kutsu perunkirjoituksen toimittamisen ajasta ja paikasta.

Jakamattomassa kuolinpesässä jokainen osakas käyttää päätäntävaltaa eli kaikkiin oikeustoimiin tarvitaan valtakirjoja esim. pankeissa ja muilla tahoilla, joissa edustetaan kuolinpesää.

Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesä voidaan jakaa. Tästä jaosta laaditaan jakokirja ja jos leski kuuluu kuolinpesään niin tällöin laaditaan ositus- ja jakokirja. Kuolinpesää ei ole pakko jakaa ja pesä voi olla jakamaton ilman mitään määräaikoja. Mikäli yksikin osakas vaatii jakoa niin tällöin kuolinpesä on jaettava. Sopimusjaolla saadaan asiat useimmiten sujumaan joutuisasti pian perunkirjoituksen jälkeen. Vain velaton pesä voidaan jakaa.

Perinnönjakoon liittyy mahdollisuus olla ottamatta perintöä vastaan. Tästä olisi hyvä saada tieto hyvissä ajoin, jotta luopuminen olisi tehokasta ja lain mukaista. Edellä mainittu perintöosuudesta luopuminen vaikuttaa oikeudenomistajien asemaan. Perintöosuuden voi myös luovuttaa. Luopumisesta ja luovuttamisesta on laadittava kirjallinen ilmoitus.

Monesti ihmisillä on epäselvää kuka voi periä, tämän vuoksi perukirjaan laitetaan oikeudenomistajat= perijät seuraavin perustein.

1. Rintaperilliset ja rintaperillisen kuoltua rintaperillisten lapset

2. Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillisiä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet

3. Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osuutensa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidille tuleva. Jollei täysveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiä ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuoli koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisenä.

Jollei edellä kohdissa 1 ja 2 mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön. Milloin isänsisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä mikä olisi tullut.

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat kannan perilliset koko perinnön.